Syrjis Syrjäänvetäytyvä mutta siellä äänekäs

Turun raitiovaunu ja tunnin juna

Me olemme maalaisia. Meitä on Varsinais-Suomessa kymmeniä tuhansia.

Kun me lähdemme kauppaan ostamaan hernesoppapurkkimme ja maitotölkkimme, teemme matkamme henkilöautolla. Toinen vaihtoehto edellyttää paitsi hyvää kuntoa, myös tuntikausia aikaa talsia joka päivä tien reunaa. Vaate- ja kenkäkauppamme sekä kodinkoneliikkeemme ovat jo aikoja sitten muuttaneet Raision Myllyyn tai Turun Skanssiin tai Länsikeskukseen.

Pitkän matkan linja-autoliikennöintiä harjoittavat firmat karsivat puolitoista vuotta sitten yli puolet pikavuoroistamme kannattamattomina. Joukkoliikenteellä töihin, kauppoihin tai lääkäriin emme ole koskaan Loimaalle päässeet, Turkuun pääsy riippuu tietysti siitä, mikä on aikataulu, mutta pääsääntöisesti lähtö tapahtuu eilen iltapäivällä ja paluu tänään illan suussa. Minulla on pikavuoropysäkille 1,9 kilometriä käveltävää, koska asun kuntakeskuksessa. Monilla kylissä asuvalla pöytyäläisellä on paljon pidempi matka.

Me olemme ne ihmiset, jotka istuvat henkilöautoissaan Turun keskustan liikkumattomaksi puuroutuneessa ruuhkassa. Yhdessä autossa meitä on yksi henkilö. Me ajamme dieselillä tai joskus bensiinillä. Biopolttoaineita ei meillä päin ole kaupan. Osuuspankki on edelläkävijä. Sen seinässä on sähköauton latauspiste. Muualla ei ole.

Turkulaiset suunnittelevat kallista raitiovaunua. Tämä operoisi alueella ja reitillä, jonka piirissä on vain osa turkulaisista. Ne ihmiset, jotka jo nykyään ovat tehokkaan joukkoliikenteen piirissä.

Jos haluamme pelastaa planeetan ja kulkea kohti hiilineutraaliutta, raitiovaunun sijaan rahat käytetään joukkoliikenteen laajentamiseen koskemaan myös meitä maalaisia. Tähän voidaan pyrkiä esimerkiksi laajentamalla turkulaista Föliä, siis lähilinja-autoliikennettä – vähäpäästöistä sellaista – meille maalaisille Varsinais-Suomen maaseutukuntiin. Me ne maantieliikenteen päästöt tuotamme, eivät jo ennestään joukkoliikennettä käyttävät turkulaiset.

Ihmettelen myös Turun ja Helsingin välille suunniteltua tunnin junaa, jonka kannattaminen näyttää nousseen joksikin muoti-ilmiöksi. Paljonko nopealla aikataululla Helsingin ja Turun väliä jatkuvasti liikkuvia ihmisiä oikeasti on? Jos siirrytään tunnin junaan, montako ”seuraavana Karjaa, nästa stop Karis, next stop Karjaa” asemaa, joille juna ei enää pysähdy, jää välistä? Mitä vaikuttaa päästöihin, kun nämä ihmiset siirtyvät junasta henkilöautoihin pakon ja yhteiskunnan liikennepolitiikan sanelemana?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Hyviä kysymyksiä.

Vasta kokonaisuus Varsinais-Suomessakin ratkaisee, ei niinkään yksityisen ihmisen etu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset