Syrjis Syrjäänvetäytyvä mutta siellä äänekäs

Kiusankappale nimeltä vaalikone

Ihminen on ulkoistanut ajattelunsa keinoälylle.

Pitäisikö levätä vai liikkua? Oliko liikuntaharjoitus raskas vai kevyt? Tarvitsenko ruokaa? Nukunko riittävästi ja onko uneni laadukasta? Kaikki tämä todetaan ranteessa pidettävästä älykellosta, ei omista tuntemuksista. Kelloa voi toki huijata. Pikku rumpujensoittoharjoitus kasvattaa aktiivisuusprosenttia huimasti, raskasta fyysistä työtä, jossa tekijä hakee tukea paikallaan pysyvällä kellokädellä, laite ei arvosta. Oman kehon tilaa ei havainnoida peilistä ja hyvän- tai pahanolon tuntemuksista, vaan kehon koostumuksen kertovasta älyvaa’asta. ”Mittaaminen osoittautui monella laitteella humpuukiksi”, totesi Kuluttaja-lehti taannoin.

Suunnistaa emme enää osaa. Kutsummepa vempelettä sitten navigaattoriksi, GPS:ksi, plotteriksi tai kännykän karttaohjelmaksi, annamme sen ohjata meidät perille. Usein toosa epäonnistuu, mutta mitäpä siitä. Luotamme siihen silti sokeasti, emmekä hanki suunnistustaitoa tai paperikarttoja.

Vaalikoneet ovat näin vaalien lähestyessä keskeinen osa ulkoistamaamme ajattelua. Luotamme, että vastauksemme koneen esittämiin kysymyksiin ja koneen algoritmi osaavat valita meille oikean ehdokkaan. Tutkimusten mukaan alati kasvava joukko äänestäjiä myös omaa peruskallionlujan uskon vaalikoneen tulokseen. Ja käytänpä näitä vaalikoneita itsekin, vaikka en usko niiden tarjoamiin tuloksiin.

Vaalikone osaa toki erottaa vastaajan arvojen perusteet. Minulle suositellaan ensisijaisesti Vasemmistoliittoa ja joitakin yksittäisiä SKP:en ja Eläinoikeuspuolueen ehdokkaita. Eläinoikeuspuolueen?!? Vaalikoneissahan ei ole pääsääntöisesti mitään eläimiin liittyviä kysymyksiä, ellei sellaiseksi lasketa jossain olevaa kysymystä turkistarhauksen kieltämisestä. Kysymys ei kuitenkaan mitenkään erittele, tulisiko kielto toteuttaa välittömästi ja täysimääräisesti vai pitkällä siirtymäajalla. Vaalikoneen algoritmi ei siis tiedä, mitä minä ja ehdokkaat eläinten oikeuksista ajattelemme.

Inhokkipuolueiksi nimetään Kokoomus ja Siniset. Ehkäpä näinkin. Ainakin ollaan poliittisen kartan vastakkaisella laidalla Vasemmistoon verrattuna.

Ehdokkaat eivät täsmää. Minulle tarjotaan tuntemiani ehdokkaita, joita en näkemyksellisten erojen vuoksi äänestäisi. Vaalikoneissa kysytään vain mielipiteitä. Tavat ja kyvykkyys hoitaa yhteisiä asioita ja saavuttaa tavoitteita eivät kyselyssä tokikaan paljastu.

Muutamassa vaalikoneessa on nelikenttä mielipiteille. Vasemmisto vasemmalla, oikeisto oikealla. Konservatiivisuus ylhäällä, liberaalisuus alhaalla. Kone sijoittaa minut toki vasempaan alaneliöön, mutta yllättävän lähelle kuvion keskipistettä. Jos algoritmi määrittää minun aate- ja arvomaailmani näin, miksi minulle tarjotaan Vasemmiston ja SKP:n ehdokkaita samalla, kun SDP:n ja Keskustan ehdokkaat loistavat poissaolollaan? Onko yhteiskuntamme todella näin oikeistolaistunut?

Vaalikoneen kysymykset kuvaavat sitä, mikä kysymysten laatijaa juuri tällä hetkellä kiinnostaa. Ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset loistavat poissaolollaan. Jos kysymyksiä on, ne rajoittuvat yhteen, jota on kysytty jo yli 20 vuotta. Pitäisikö Suomen liittyä NATO:on? Euroopan Unionin puolustusyhteistyötä ollaan aloittamassa ja kehittämässä. Muutetaanko Unionia liittovaltion suuntaan? Mikä on kantamme Brexitiin? Entä suhteemme Skandinaviaan? Venäjään? Trumpin USA:n poukkoileva ulkopolitiikka?  Kiina? Arktisen alueen merkityksen kasvu? Kaikki nämä ovat asioita, joihin vaalien jälkeen valittava, eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus joutuu ottamaan kantaa. Näistä asioista ei kysytä mitään.

Seuraava hallitus ryhtynee tekemään sosiaaliturvan suurta uudistusta. Uudistus koskee jokaista suomalaista. Vaalikoneet sivuuttavat aiheen yksittäisellä ”tulisiko sosiaaliturvan olla kokonaan vastikkeellista” kysymyksellä ja yhtä yleisluonteisella perustulokysymyksellä.

Sipilän eronnut hallitus ajoi ennen karkuun lähtöään kärkihankkeensa SOTE-uudistuksen täydellisesti karille. Seuraava hallitus joutuu mitä ilmeisimmin ratkaisemaan, miten sotkua lähdetään siivoamaan. Vaalikoneet eivät pureudu syvälle problematiikan ytimeen. Yksittäinen kysymys palveluntuottajasta. Yksityinen vai julkinen? Pelkistetty kysymys maakuntien määrästä, 18 vai vähemmän vai ei ollenkaan? Maakuntien tehtäviin, organisaatioon tai rahoitukseen ei juurikaan puututa. Samoin kuin Sipilän hallitus, vaalikoneiden laatijat mieltävät SOTE-uudistuksen perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon uudistuksena. Sosiaalitoimi on se vanhan ajan lapsipuoli, joka uudistuksen suunnittelussa ja valmistelussa unohdetaan ja syrjäytetään.

Ilmastonmuutos on varmasti seuraavan eduskunnan ja hallituksen keskeisiä, puhuttavia kysymyksiä. Koko aihe sivuutetaan parilla ”enemmän hakkuita – vähemmän hakkuita” ja ”polttomoottoriautoja vai ei” kysymyksellä.

Verotus on valtava kokonaisuus. Sen kuittaaminen parilla kysymyksellä on aiheen vähättelyä.

Täysin samaa tai eri mieltä, samaa tai eri mieltä ja neutraali/en osaa sanoa ovat vastausvaihtoehtoina populistin toiveuni. Yksinkertainen mielipide monimutkaiseen ongelmaan. Valitettavasti tällaiset vastausvaihtoehdot eivät muodosta kuin korkeintaan hyvin ylimalkaisen kuvan vastaajan todellisesta mielipiteestä ja sen sisällöstä. Harva vaalikoneen käyttäjä vaivautunee ehdokkaan lisäselvityksiin kirjoittamia tekstejä lukemaan.

Johtopäätös?

Ehdokkaan etsintä vaalikoneella osoittautui monessa tapauksessa humpuukiksi.

Silti näiden vaalikoneiden määrä lisääntyy, ihmiset myös käyttävät niitä ja uskovat tuloksiin ja siksipä ehdokkaat käyttävät kymmeniä tunteja täyttämällä vaalikoneita ja niiden lisäselvityskenttiä mahdollisimman huolellisesti.

Toisaalta vaalikoneista on tullut huvittelun muoto. Vastaa kaikkiin kysymyksiin ”en tiedä” tai ”täysin eri mieltä”. Katso, keitä ehdokkaita ja mitä puoluetta tarjotaan.

Parempi vaihtoehto äänestyspäätöksen tekemiselle olisi tutustua ehdokkaiden kotisivuihin, sosiaalisen median päivityksiin ja tavata ehdokkaita henkilökohtaisesti.

Nyt pitää lopettaa kirjoittaminen. Ranteessa lukee ”Aika lähteä liikkeelle”.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset